Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004
Koskentalo, Tarja; Kousa, Anu; Aarnio, Päivi (2005-09)
Koskentalo, Tarja
Kousa, Anu
Aarnio, Päivi
Uudenmaan ympäristökeskus
09 / 2005
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2052-5
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2052-5
Kuvaus
Alueelliset ympäristöjulkaisut 398
Tiivistelmä
Vuonna 2004 ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella edellisvuonna laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuvasti Porvoossa ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksia mitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa. Seurannan tavoitteena oli arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua ja sen pohjaksi tehtiin liikenteen ja merkittävimpien päästölähteiden kartoitus.
Alueen merkittävin päästölähde on autoliikenne, jonka vaikutus ilmanlaatuun korostuu alhaisen päästökorkeuden vuoksi. Liikenne aiheuttaa valtaosan hiilimonoksidipäästöistä, yli puolet hiilivetypäästöistä ja noin 40 % typenoksidipäästöistä. Liikenteen osuus suorista hiukkaspäästöistä on pieni, mutta se aiheuttaa myös epäsuoria hiukkaspäästöjä, kun se nostattaa ilmaan hiukkasia teiden ja katujn pinnasta (resuspensio). Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Altistumisen kannalta on kuitenkin oleellisinta se, millainen ilmanlaatu on vilkkaasti liikennöidyillä taajama-alueilla, jonne asutus ja erilaiset toiminnot ovat keskittyneet.
Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Porvoon Kilpilahdessa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä lasivillatehdas Hyvinkäällä. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus, ja jotka siten voivat heikentää paikallisesti ilmanlaatua. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä, ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia.
Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on useimmissa kunnissa melko hyvä YTV:n tekemän selvityksen mukaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat kuitenkin keväällä suurimmissa taajamissa. Katujen pölyäminen on syynä korkeisiin pitoisuuksiin ja sitä voidaan vähentää katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain keväällä korkeiksi vilkasliikenteisillä alueilla. Lisäksi otsonipitoisuudet ovat ajoittain korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella. Pitoisuuksia nostaa kaukokulkeuma, johon on vaikea vaikuttaa paikallisin toimenpitein, vaan pitoisuuksien alentaminen vaatii huomattavia typenoksidien ja hiilivetyjen päästöjen vähennyksiä koko Euroopan alueella.
Alueen merkittävin päästölähde on autoliikenne, jonka vaikutus ilmanlaatuun korostuu alhaisen päästökorkeuden vuoksi. Liikenne aiheuttaa valtaosan hiilimonoksidipäästöistä, yli puolet hiilivetypäästöistä ja noin 40 % typenoksidipäästöistä. Liikenteen osuus suorista hiukkaspäästöistä on pieni, mutta se aiheuttaa myös epäsuoria hiukkaspäästöjä, kun se nostattaa ilmaan hiukkasia teiden ja katujn pinnasta (resuspensio). Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Altistumisen kannalta on kuitenkin oleellisinta se, millainen ilmanlaatu on vilkkaasti liikennöidyillä taajama-alueilla, jonne asutus ja erilaiset toiminnot ovat keskittyneet.
Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Porvoon Kilpilahdessa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä lasivillatehdas Hyvinkäällä. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus, ja jotka siten voivat heikentää paikallisesti ilmanlaatua. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä, ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia.
Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on useimmissa kunnissa melko hyvä YTV:n tekemän selvityksen mukaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat kuitenkin keväällä suurimmissa taajamissa. Katujen pölyäminen on syynä korkeisiin pitoisuuksiin ja sitä voidaan vähentää katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain keväällä korkeiksi vilkasliikenteisillä alueilla. Lisäksi otsonipitoisuudet ovat ajoittain korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella. Pitoisuuksia nostaa kaukokulkeuma, johon on vaikea vaikuttaa paikallisin toimenpitein, vaan pitoisuuksien alentaminen vaatii huomattavia typenoksidien ja hiilivetyjen päästöjen vähennyksiä koko Euroopan alueella.
Kokoelmat
- Muut [504]